Aloitin treenaamalla Heron kanssa, joten Lotte sai odottaa kytkettynä kentän reunalla. Kävin viimeksi tokoilemassa tiistaina, jolloin olin kolmestaan koirien kanssa: silloin Lotte istui nätisti hiiren hiljaa odottamassa vuoroaan, mutta eihän se tietenkään voi käyttäytyä silloin, kun muitakin on paikalla! Tuttu räyhräyhvouhvouhnyyhnyyhsnifräyh-konsertti alkoi heti, kun Hero pääsi kentälle mutta Lotte ei. Kentällä oli meidän lisäksi kaksi muutakin koirakkoa, joten Lotte kai kuvitteli pääsevänsä mukaan touhuihin, jos muut treenaajat valittavat sen haukunnasta. Loten epäonneksi tämä taktiikka ei toiminut - Lottehan oli mitä mainioin häiriö! Eikä kukaan syyttänyt minua eläinrääkkääjäksi, mikä Loten mielestä olisi varmasti ollut aiheellista... Siis eihän Lottea VOI jättää parin kymmenen metrin päähän odottamaan siksi aikaa, kun Hero tokoilee? Ei varmasti.
Herbs puolestaan oli oma itsensä ja teki tasaisen varmaa työtä - mikä parasta, se ei reagoinut Loten räyhäämiseen millään tavalla! Herohan on aikaisemmin ollut hirveän arka jos joku koira vähänkään haukahtaa, mutta tänään sillä ei ollut poikaan mitään vaikutusta. Alkuun tosin piti vähän pällistellä, että ketäs noi muut on, mutta ei mitään sen suurempaa.
Heron kanssa hiottiin kaikkia niitä liikkeitä mitä ollaan harjoiteltu - seuraamista, luoksetuloa, liikkeestä seisomista ja maahanmenoa sekä paikallaoloa. Pitkästä aikaa saatiin paikalla makuuseen seuraa, joten hyödynsimme tietysti treenikaverit. Paikallamakuu meni yllättävän hyvin (ottaen huomioon miten vähän sitä on muiden kanssa treenattu), Hero ei noussut edes silloin, kun muita käytiin palkkaamassa! Ja mainittakoon vielä, että Hero oli 3 koirasta se keskimmäinen, joten häiriötä oli molemmilla puolilla. :)
Muut liikkeet olivat Herolle hyvin tyypillistä tasoa (eli menivät hyvin), mutta se luoksetulo! Tänään otettiin luoksetuloa jo parinkymmenen metrin matkalla, eikä Heron tarvinnut heittää takanani lenkkiä: jätkä osasi hienosti hidastaa jo ennen minua! :D Lisäksi vaikeutimme luoksetuloja niin, että kutsuimme kaverini kanssa koirat yhtä aikaa luokse, kun ne istuivat vierekkäin - edes se ei saanut Herbietä sekaisin, vaan se tuli sivulleni namin kiilto silmissään. ;)
Entäs sitten meidän mölyapina? Lottekin oli ihan oma itsensä. Irti päästyään hirveä häslä, mutta rauhoituttuaan oikein tehokas ja reipas pakkaus. Loten ei tarvinnut vilkuilla muita treenaajia, koska se pääsi tekemään juttuja minun kanssani - Lotellehan millään muulla ei ole silloin väliä. Loten kanssa harjoiteltiin myös seuraamista, luoksetuloa, seisomista, istumista ja maahanmenoa, myös pari lyhyttä yksilö paikallaoloa otin. Ihana nähdä Loten kehittyvän, alkuunhan se ei meinannut millään pysyä aloillaan - tänään Lotte makasi maassa todella kauniisti, koko ajan kontaktia pitäen, vaikka muutaman metrin päässä tokoili kaksi koirakkoa. :)
Myös Loten kanssa harjoiteltiin vähän vaativampaa luoksetuloa: Loten piti juosta kaverini ja tämän koiran ohi noin kahden metrin päästä. Ja Lottehan juoksi. Ei vilkaissutkaan sivuilleen, vaan tuli suoraan vierelleni. Kuten arvelinkin sen tekevän - sen verran hyvin alan jo tuntea Loten (siis juoksuttoman Loten - juoksuisenahan se oli oikea neiti itsenäisyys). :) Harjoittelimme myös näyttelyitä varten kehässä juoksemista - treenit onnistuvat nykyään kahdestaan juostessamme jo niin hyvin, että päätin pyytää koirakot juoksemaan sekä eteemme että taaksemme. Aikansa temppuiltuaan Lotte muisti kuinka näyttelyhihnassa käyttäydytään ja homma alkoi sujua, joten näihin treeneihin ei voi olla muuta kuin tyytyväinen. :)
